Ystävättäret taiteessa ja elämässä

Viivi von Schrowe-Kallio, Hattupäinen nainen, Kemin taidemuseo, kuva Pentti Korpela26.9.–16.12.2018
Martta Wendelin, Viivi von Schrowe-Kallio, Viena Sotavalta, Hanna Suomalainen, Helny Tigerstedt-Kalima

Taiteilijakoti Erkkolan syksyn näyttely on "Ystävättäret taiteessa ja elämässä". Kuvittaja ja taidemaalari Martta Wendeliniä ja hänen taiteilijaystävättäriään Hanna Suomalaista, Viivi von Schrowe-Kalliota, Viena Sotavaltaa ja Helny Tigerstedtiä yhdistivät 1910-luvulta alkaen opiskelu, yhteiset työtilat, taidenäyttelyt ja maalausmatkat.

1900-luvulla naisen asema vapautui ja hän saattoi opiskella, luoda uraa taiteilijana, vaikka samalla oli perheenäiti tai aviopuoliso. 1920-luvulta alkaen naisen rooli taiteilijana sai uusia piirteitä ajan vapautuneesta ja poikamaisesta jazztytöstä. Kukaan näyttelyn taiteilijoista ei voinut täysipainoisesti keskittyä maalaamiseen, ja he olivat omana aikanaan syrjässä taiteen valtavirroista. Vain muutama naistaiteilija nousi kuuluisuuteen 1900-luvun alkupuoliskolla.

Wendelin, Näkymä NaantalistaNainen taiteen tekijänä

Martta Wendelinin ja hänen taiteilijatoveriensa uraa leimasivat taloudelliset vaikeudet. Naiset saivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vähemmän palkintoja, apurahoja ja näyttelyitä kuin miestaiteilijat. Oman ajan taiteen virtauksia voi nähdä taiteilijaystävyksien tuotannossa, vaikka kukaan ei kuulunut selkeästi mihinkään taideryhmään. Uusimpressionismin värimaailmaa ja sivellintyöskentelyä on 1910-luvulla etenkin Wendelinin ja Sotavallan taiteessa. 1920–30-luvuilla kubismin jälkikaikuja näkyy Viivi von Schrowella. Marraskuulaisten taideryhmän ekspressionismin ja murretun värimaailman vaikutusta näkyy kaikilla. Hanna Suomalainen kuului jo ikänsä puolesta kultakauden sukupolveen, ja hänen taiteessaan näkyi symbolisimin ja syntetismin vaikutus realismin ohella. Martta Wendelin kirjoitti päiväkirjaansa palattuaan Septemin taideryhmän näyttelystä maaliskuussa 1915: "En löytänyt sieltä mitä hain. Minä etsin ja menin toivovana sinne. Mutta se mitä siellä oli, ei se ollut minulle. Se oli liian loistavaa ja liian täydellistä ja liian kaunista katsella."

Eero Järnefeltin perillisiä

Taidekouluista oli opittu vahva tekninen taito värien käytössä ja sommittelussa. Viivi von Schrowea lukuun ottamatta kaikkien opettajana oli ollut kultakauden mestari Eero Järnefelt. Muotokuvissa, maisemissa ja kodin kuvauksissa Järnefeltin vaikutus näkyy parhaiten. Vuonna 1932 Eero Järnefeltiltä vuokratussa ateljeessa taiteilijaystävät saattoivat maalata teoksia samoista malleista ja saada toisistaan vaikutteita. Kuuluisin yhteinen malli oli Lydia Metsämaa, jota Wendelin ikuisti paitsi croquis-piirroksiin, myös maalauksiin "Aamupuuhissa" ja "Kolme sulotarta" (öljy 1932).

"Ystävättäret taiteessa ja elämässä" -näyttelyssä on esillä yli 70 taideteosta Martta Wendeliniltä ja hänen taiteilijatovereiltaan, teoksia on lainattu paitsi julkisista kokoelmista, myös yksityisten kokoelmien kätköistä. Yleisöopastus Erkkolasta ja näyttelystä on joka sunnuntai klo 16.

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 09 8718 3471
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola

Avoinna
26.9.–16.12. ke–su klo 12–17

Pääsymaksut
aikuiset 5 €
eläkeläiset, opiskelijat 4 €
lapset (7–17v.) 2 €