Ihanuuksien ihmemaa

Albert Edelfelt, Stolt Nro 15, Döbeln, yksityiskokoelma. Kuva MuseokuvaTaiteilijakoti Erkkolan Suomi 100 -juhlavuoden näyttelyssä ollaan suomalaisuuden juurilla. Ihanuuksien ihmemaa – kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa -näyttely esittelee suomalaisuuden ihannetta kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotannossa 1800–1900-luvuilla. Runoilijat loivat karusta kotimaasta J. H. Erkon Kansalaislaulun sanoin "ihanuuksien ihmemaan". J. L. Runebergin ja Z. Topeliuksen romanttisessa tuotannossa näkyi jo aiemmin ihanteellinen näkemys isänmaasta ja suomalaisesta kansasta.

Satusetänä tunnettu kirjailija, lehtimies ja historioitsija Zachris Topelius, kansalliskirjailijat J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi loivat perustaa suomalaisuuden kuville. He ilmaisivat suomalaisten syvimpiä tunteita ja tunnelmia runoissaan 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomalaisuushenki kasvoi 1890-luvulla ajan kansallisromantiikan ja Venäjän sortotoimenpiteiden vaikutuksesta. Käsitys Suomesta omana kansakuntanaan syntyi tänä aikana. Suomen itsenäistymisen aatteellinen tausta juonsi pitkälle autonomian alkuun asti, vaikka vasta vuonna 1917 Suomi irtaantui Venäjästä.

Martta Wendelin, Koivu ja tähti, Topeliuksen sadun kuvitus, akvarelli 1927, Amerin KulttuurisäätiöKirjailijoiden ja runoilijoiden luomat mielikuvat välittyivät taiteen kautta etenkin Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Johan Knutsonin, Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotannossa. Edelfeltin kuvitukset Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin kertovat Suomen sodasta 1808–09 ja ne kuuluvat yhteiseen kuvalliseen perintöömme. Gallen-Kallelan kuvitukset jukuripäisestä Jukolan veljessarjasta ovat muokanneet mielikuviamme Aleksis Kiven klassikkoromaanista. Kotimaan kaihoa romanttisimmin on kuvannut Z. Topelius sadussaan Koivu ja tähti, josta on näyttelyssä esillä useita kuvitusversioita samoin kuin Topeliuksen sadusta Pikku Matti.

Ihanuuksien Ihmemaa -näyttelyn taiteilijoita ovat Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt, Alexandra Frosterus-Såltin, Akseli Gallen-Kallela, Eeli Jaatinen, Eero Järnefelt, Maija Karma, Johan Knutson, Rudolf Koivu, Risto Mäkinen, Venny Soldan-Brofeldt, Kaarlo Vuori, Martta Wendelin ja Sigurd Wettenhovi-Aspa. Näyttelyn teokset on koottu yksityisistä ja julkisista kokoelmista sekä Amerin Kulttuurisäätiön ja Tuusulan taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyn oheistapahtumia

Erkkolan "Ihanuuksien ihmemaa" -näyttelyyn liittyy joukko draamaopastuksia ja muita tapahtumia. Näyttelyn aikana Erkkolassa tavataan neljä kertaa J. H. Erkon opettaja ja tukija Edla Soldan, joka saapuu tarinoimaan J. H. Erkosta. Edla Soldan oli Venny Soldan-Brofeldtin täti ja häntä esittää näyttelijä Helena Ryti. Ensimmäisen kerran hänet tavataan sunnuntaina 11.6. klo 13. Torstaina 15. kesäkuuta klo 18 näyttelyn kuraattori, näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja-Määttä esittelee Ihanuuksien ihmemaa -näyttelyä, sen teoksia ja teemaa. Tuusula-päivää 22.7. juhlistetaan avoimin ovin. Erkkola on myös 11.8. yksi Tuusulan Taiteiden Yön tapahtumapiste. Syksymmällä, näyttelyn viimeisenä päivänä 17.9. klo 13 kuullaan taidehistorioitsija FM Marjo Kuulan luento J. H. Erkosta.

Johan Knutson, Lapua, Hiekan taidemuseo. Kuva Petri NuutinenIhanuuksien ihmemaa – kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa
6.6.–17.9.2017
Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt, Alexandra Frosterus-Såltin, Akseli Gallen-Kallela, Eeli Jaatinen, Eero Järnefelt, Maija Karma, Johan Knutson, Rudolf Koivu, Risto Mäkinen, Venny Soldan-Brofeldt, Kaarlo Vuori, Martta Wendelin ja Sigurd Wettenhovi-Aspa

TAITEILIJAKOTI ERKKOLA
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 09 8718 3471
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola

Avoinna
1.5.–31.8. ti–su klo 11–18
1.9.–10.12. ke–su klo 12–17

Pääsymaksut 5/4/2 €


Netland-tuotantoa