Nykypäivä ja historia Erkkolassa

Taiteilijakoti Erkkola. Toiminta tänään

Runoilija J. H. Erkon taitelijakoti Erkkolan toiminta keskittyy kirjallisuuteen, musiikkiin, kuvataiteeseen ja teatteriin. Taiteen eri alueet kohtaavat Erkkolassa monipuolisena toimintana. Kokonaisuuteen kuuluvat J. H. Klubit, Muusa Klubit, konsertit, näyttelyt, kurssit, lasten pajatoiminta ja muut tapahtumakokonaisuudet.

Laajalla taidetarjonnalla tuodaan esiin Rantatien arvokasta ja monipuolista historiaa. Ajankohtaisella keskustelulla ja kantaaottavilla mielipiteillä kunnioitetaan J. H. Erkon pyrkimystä vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin. Tavoitteena on J. H. Erkon ja Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen muuttaminen aktiiviseksi poikkitaiteelliseksi kulttuuritoiminnaksi.

Erkkolan tapahtuma- ja näyttelytoiminnasta vastaa Tuusulan kunnan museopalvelut. Tuusulan taidemuseo siirtyi vuonna 2013 järjestämään Erkkolassa kuvitustaiteen näyttelyitä.

Toiminnan taustalla Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö

Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1890-luvun loppuvuosien ja 1900-luvun alkuvuosien aikana Tuusulanjärven itärannalle. Alueen taiteilijat antoivat leiman koko Suomen kulttuurielämälle. Ydinjoukkoon kuului suomalaisen taide-elämän keskeisimmät vaikuttajat. Mukana olivat Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. Heidän lisäkseen lyhyempiä ajanjaksoja olivat vaikuttamassa muun muassa Eino Leino, Matti Kivekäs, Juhani Siljo ja Robert Kajanus.

Rantatien taiteilijat olivat keskenään läheisiä ystäviä ja työtovereita. He olivat myös hyvin aktiivisia suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia ja välittivät näkemyksiään ja tuntojaan taiteessaan, kirjoituksissaan ja puheissaan. Taiteilijat olivat myös kansainvälisiä ja tiedostivat sen merkityksen osana kansallisen taiteen kehittämistä

ErkkolaTaiteilijakoti Erkkolan historiaa

J. H. Erkon taiteilijakoti valmistui vuonna 1902 Tuusulan Rantatien varteen, Aleksis Kiven kuolinmökin viereen. Erkko halusi asua lähellä ihailemansa kirjailijan viimeistä asuinsijaa. Runoilija asui Erkkolassa vajaat viisi vuotta, aina kuolemaansa saakka.

Erkkola rakennettiin Pekkalan talon maalta ostetun Oksala-nimisen mökin ympärille. Pekka Halonen, jonka omaa taiteilijakotia rakennettiin samaan aikaan, avusti ja antoi neuvoja rakennustoimissa. Erkkola rakennettiin samalla Antti Halosen johtamalla työporukalla kuin Halosenniemi. Talo on noin 300 m²:n kokoinen, kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa on kahdeksan huonetta. Arkkitehtuuriltaan taiteilijakoti edustaa kansallisromanttista tyyliä. Talossa on huomiota herättävä laaja, karjalaistyylinen pirtti, jossa on takka vihreäksi lasitetuista tiilistä.

Erkon kuoleman jälkeen aina vuoteen 2006 Erkkola toimi yksityiskotina. Taiteilijakoti siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuoden 2007 alusta. Erkkolan oston mahdollistivat Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat varat. Säätiö on tukenut taloudellisesti myös Erkkolan kunnostamista alkuperäiseen asuunsa. J. H. Erkko oli ministeri Aatos Erkon isosetä.

Taiteilijakoti Erkkola on saanut Suomen Kulttuurirahastolta merkittävää avustusta toiminnan käynnistämiseen vuosina 2007 ja 2008.

Lisätietoa J. H. Erkosta


Netland-tuotantoa