Erkkola
Takaisin ylös

Näyttelyt Erkkolassa

Kuutti Lavonen, Mikael, 2011, litografiaConfinus Finlande 2017 – avauksia ja rajapintoja
27.9.–10.12.2017
Gaetano Cipolla, Giuseppe Colombo, Kalle Berg, Matti Hintikka, Elina Sipilä, Catherine Keun, Kuutti Lavonen, Kaisu Sirviö. Kansainvälisessä yhteisnäyttelyssä maalauksia ja grafiikkaa. Lisäksi J. H. Erkon aikalaisten maalauksia ja kuvituksia ulkomaan matkoiltaan.

Kruunun jäljillä
31.1.–27.5.2018
Fantasiaa ja historiaa yhdistävässä näyttelyssä on esillä kuvituksia 1900-luvun tärkeimmiltä satukuvittajilta alkaen Martta Wendelinistä ja Rudolf Koivusta. Näyttely on koottu Amerin Kulttuurisäätiön ja Tuusulan taidemuseon kokoelmista. Pääosa satukuvituksista on julkaistu Valistuksen Joulupukki ja Pieni Joulupukki -lehdissä tai Valistuksen satukirjoissa. Monet historia-aiheiset kuvitukset ovat tuttuja Martta Wendelinin kuvittamista historiallisista romaaneista. Sadun ja historian maailmaa sekoitetaan Kruunun jäljillä -näyttelyssä, jossa on myös kadonneita aarteita, prinssejä, prinsessoja, hirviöitä ja noitia.

Rakastettu Martta Wendelin – Nainen, kuvittaja ja taiteilija
125 vuotta Martta Wendelinin syntymästä
5.6.–16.9.2018
Kuka oli nainen kuviensa takana? Taiteilijakoti Erkkolan kesänäyttelyssä etsitään Martta Wendeliniä hänen omien kuviensa luomien mielikuvien takaa. Suomalaisen kodin ja luonnon idyllin kuvaajana tunnettu Wendelin ei elänytkään yhtä onnellista ja perhekeskeistä elämää kuin hänen kuvansa antavat ymmärtää. Itsenäisen työtätekevä naisen rooli oli harvan valinta 1900-luvun alkupuolella, jolloin perheen perustaminen ja kodin hoitaminen oli usein naisen, taiteilijankin päätyönä. Martta Wendelin tasapainoili myös kuvittajan ja taidemaalarin työroolien välillä. Unelma taidemaalarin työstä kantoi läpi elämän. Myös unelma omasta kodista eli pitkään ja se toteutuikin Tuusulassa sodan jälkeen 1940-luvulla.

Ystävättäret taiteessa ja elämässä
26.9.–16.12.2018
1920-luvulta alkaen naisen rooli taiteilijana sai uusia piirteitä ajan vapautuneesta ja poikamaisesta jazztytöstä. Nainen saattoi luoda uraa taiteilijana, vaikka samalla olisi perheenäiti tai aviopuoliso. Martta Wendelin elätti itsensä kuvittajana, mutta maalaaminen säilyi rinnalla. Hänen taiteilijaystävättäristään ja opiskelutovereistaan osa yhdisti perheen, avioliiton ja työn, mutta osa jätti maalaamisen. Taidenäyttelyihin osallistuminen, yhteiset työtilat ja maalausmatkat yhdistivät Wendeliniä ja hänen tovereitaan kuten Hanna Suomalaista, Viivi von Schrowe-Kalliota ja Helny Tigerstedtiä 1920–30-luvuilla.