Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Opetussuunnitelman teksti

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kaikille yhteinen esiopetus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä.

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa.

Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä noudatetaan Oppilashuollon yhteydessä kuvattuja turvallisuuteen liittyviä oppilashuollon periaatteita sekä suunnitelmia.

Tuusulassa toimintakulttuurin kehittämistyössä hyödynnetään lasten sekä huoltajien ajatuksia ja toiveita, joita kartoitetaan ja arvioidaan esimerkiksi kyselyiden, haastattelujen, havaintojen ja dokumentoinnin avulla.

Tuusulan kunnan esiopetusryhmissä on käytössä yhtenäinen arviointimateriaali, joka pitää sisällään lasten itsearviointityökaluja ja esiopettajien käytössä olevaa lasten arviointiin tarkoitettua materiaalia. Lapsen itsearviointi on keskustelevaa. Itsearviointi on osa oppimisen taitoa, joka kehittyy vähitellen. Opettaja ohjaa ja rohkaisee lasta ilmaisemaan ja pohtimaan mielipiteitään ja ajatuksiaan onnistumisestaan ja siitä mitä jatkossa pitäisi vielä harjoitella. Arviointia toteutetaan opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä enemmän kuin tavoitteiden saavuttamista.

Lasten sujuvan oppimisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi esiopetuksessa tehdään yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Yhteistyö suunnitellaan esiopetusyksiköittäin ja sitä tehdään säännöllisesti noudattaen yksikkökohtaista suunnitelmaa.

Kaikille yhteinen esiopetus

Tuusulan kunnassa lapsen esiopetusvuoden tavoitteet laaditaan yhdessä vanhempien kanssa keskustellen. Lapselle suunnitellaan toimintaan sopivia yksilöllisiä oppimisen haasteita koko ryhmän toiminta huomioiden. Kasvun ja oppimisen tuki turvataan pedagogisilla ratkaisuilla, toteutettavilla menetelmillä ja riittävillä tukitoimilla (kts. kpl 5 ). Tukitoimet koostuvat opettajan opetusmenetelmistä, joihin vaikuttavat lasten yksilölliset ja koko lapsiryhmän yhteiset tavoitteet. Pedagogisina ratkaisuina on pienryhmätyöskentely ja eriyttäminen.

Esiopetuksessa käytetään kuvia ja/tai tukiviittomia toiminnanohjauksen ja kommunikaation tukena. Pedagoginen ja kehittymistä edistävä toiminta järjestetään lapsen oppimista tukevaksi. Inklusiivisen esiopetuksen toimintakulttuurin keskeisenä tavoitteena on kaikkien lasten tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallisuus ympäröivän yhteisön toiminnoissa. Tällöin myös yhteisö pyrkii mukautumaan yksilön tarpeisiin mahdollisimman monipuolisesti.

Lapsen tulee osallistua esiopetukseen säännöllisesti, jotta esiopetukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Tämä tukee lapsen osallisuutta ja oppimista vertaisryhmässä.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasoa tukevaan toimintaan. Esiopetuksen suunnittelussa ja toiminnassa huomioidaan lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Leikki lisää oppimisen iloa ja edistää lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden omaksumiseen.

Oivalluksen iloa voidaan rikastuttaa erilaisia tapahtumia, retkiä ja juhlia järjestämällä. Nämä toiminnot järjestetään oman yksikön sisällä tai yhteistyöllä muiden yksiköiden kanssa. Toiminnan sisältöä tarkennetaan vuosittain yksikkökohtaisesti työ-, arviointi- ja kehittämissuunnitelmassa.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Lapsen osallisuuden tukeminen toiminnassa on aikuisen vastuulla. Riittävän lähellä oleva ja sensitiivinen kasvattaja sekä tuttu ja turvallinen vertaisryhmä mahdollistavat osallisuuden ja lapsen äänen kuulemisen. Esiopetusikäisille lapsille tarjotaan positiivisia kokemuksia päätöksenteosta ja oman mielipiteen ilmaisusta. Lapsen tulee kokea tulevansa kuulluksi ja osallistua omien asioiden hoitamiseen, yhteisten asioiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Lasten mielipiteiden ja näkemysten huomioiminen on osa esiopetustoimintaa. Kasvattaja tuntee keinot, joiden avulla esiopetusryhmästä kasvaa sitoutunut ja osallinen toimijoiden joukko. Osalliseksi tuleminen tapahtuu vuorovaikutuksen seurauksena. Sanallista kommunikaatioita ei aina tarvita.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Aikuisten välinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii, osallistuu ja tulee kuulluksi. Myönteinen ilmapiiri sekä aikuisen malli ja esimerkki ovat tekijöitä, joiden avulla lapsi omaksuu ryhmän toimintapoja. Kaikessa toiminnassa tiedostetaan sanaton viestintä.

Lapsia ohjataan vastuulliseen toimintaan sekä yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen. Toisten ihmisten arvostamista harjoitellaan ristiriitatilanteissa vertaissovittelumenetelmin ja kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman mukaisesti. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen periaatteet kirjataan vuosittain esiopetuksen toiminta-, arviointi- ja kehittämissuunnitelmaan.