Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman teksti

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää. 

Lapsi elää omassa ajassaan suhteessa muihin lapsiin, aikuisiin ja ympäristöön. Lasta kunnioittavissa ja arvostavissa vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii tuntemaan itsensä, tulemaan toimeen toisten kanssa ja löytämään vahvuutensa sekä kohtaamaan haasteensa. Lapset, aikuiset ja ympäristö muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden, josta käsin lapsi rakentaa kuvaa ja käsitystä itsestään. Lapsen osallisuuden ja toimijuuden mahdollistaa lapsista itsestään lähtevä innostus ja aktiivisuus, joiden pohjalle rakennetaan yhdessä esiopetustoimintaa. Yhteiset kokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistää oivaltamista ja oppimista. Tiedon välittämisen sijaan aikuinen herättelee lapsessa ajatuksia ja näkökulmia sekä tukee ongelmanratkaisua.