Kaupungista maalle

Martta Wendelinin kuvituksia ja maalauksia 1920-30-luvuilta
6.12.2013-21.4.2014

Taiteilijakoti Erkkolassa on esillä näyttely Kaupungista maalle, jossa on nähtävillä yli kuusikymmentä Martta Wendelinin maalausta, piirustusta ja kuvitusta yksityisistä sekä Tuusulan taidemuseon kokoelmista. Kaupunkilaiset arvot ja keskiluokkaisuus näkyivät monissa Wendelinin (1893-1986) varhaisissa teoksissa. 1930-luvun alusta alkaen kuvitusten lähtökohdaksi tuli maaseutu ja maalaiselämän arvot.

Kaupungin ihannointi liittyi 1920-luvulla ajan kulttuurielämän virtauksiin. Etenkin kirjallisissa piireissä, kuten Tulenkantajien tuotannossa, näkyivät kansainväliset ja modernistiset arvot. Vastaavasti 1930-luvun alussa arvomaailma muuttui kohti konservatiivisia ja perinteisiä, maaseutua korostavia arvoja. Kirjailijatkin kuten F. E. Sillanpää, Hella Wuolijoki ja Volter Kilpi valitsivat aiheensa maaseudulta. 1920-luku oli vielä marraskuulaisten taideryhmittymän aikaa, mutta 1930-luvun Lokakuun ryhmä koostui ekspressionisteista.

Martta Wendelin työskenteli Helsingissä vapaana kuvittajana ja taiteilijana ja osallistui maalauksillaan taidenäyttelyihin. Wendelinin 1920-luvun kaupunkiaiheisten maalausten väreissä ja liki kubistisessa sommittelussa on selvää marraskuulaisten vaikutusta. Vuosina 1925-37 Wendelin asui Käpylässä puutaloalueella Osmonkadulla, Töölössä Urheilukadulla sekä ydinkeskustassa. Hänen maalauksensa kuvaavat Helsinkiä etenkin Kalliosta ja Töölöstä. Kuvitustaide 1920-luvulla painotti samoin kaupunkilaisia teemoja, muun muassa Aitta-lehden kansikuvissa tämä näkyi ja useiden lastenlehtien kuvituksissa. Kuvitusten tekniikkana oli usein akvarelli tai ohut tussilaveeraus ja usein lapsiaiheiset kuvitukset muistuttivat ruotsalaisen Carl Larssonin taiteesta. Joulukorttien tontut olivat sarjakuvamaisen leikkisiä ja lapset keskiluokkaisista, kaupunkilaisista perheistä. Mika Waltarin tarinan Onnellinen loppu sai vaikuttavan kuvauksen Wendeliniltä kaupungin silhuettimaisella kuvalla varustettuna. Viihderomaanien kansikuvissa välittyivät kaupungin uudet korkeat kerrostalot sekä 1920-luvun kahvilakulttuuri.

Syksyllä 1937 Wendelin muutti maalle Tuusulaan asumaan ensin täysihoitolaan ja keväästä 1938 alkaen hän vuokrasi Suopellon huvilan Rantatien varrelta Tuusulasta. Maaseudusta tuli elämäntapa taiteilijan loppuelämän ajaksi. Oma taiteilijakoti Annivaara valmistui 1947. Maaseutu tuli Wendelinille aiheeksi ennen muuttoa maalle Tuusulaan. Jo 1930-luvun alussa Wendelinin kuvien aiheet muuttuivat: tilalle tuli maaseudun vaatimaton elämä, työteliäät lapset ja kodin idylli. Esitystapa pelkistyi ja vesiväristä tuli peittävää guassia, värit muuttuivat vahvoiksi väripinnoiksi.

Kotilieden kansikuvien kautta uudenlainen kuvamaailma välittyi maaseudulle, samoin aapisten ja lasten lukukirjojen välityksellä. Aiheen muutos sopi myös ajan konservatiiviseen arvomaailmaan. 1920-luku oli Suomessa ollut dekadentti ja kaupunkilainen, 1930-luvulla talonpoikaiskulttuuri, maaseutu ja perinteiset arvot nousivat uuteen arvoonsa. Wendelin myötäili kuvituksissaan ajan henkeä, mutta maalaustaiteessa aiheet pysyivät pidempään kaupunkilaisina.

Teksti: näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja, Tuusulan taidemuseo

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
p. 09 8718 3471, 040 314 3462
www.erkkola.fi

Avoinna
1.9.-30.4. ke-su 12-17
2.5.-31.8. ti-su 11-18

Huom. Erkkola Joulutauolla 23.-31.12.

Pääsymaksut
aikuiset 5,00
eläkeläiset, opsikelijat 4,00
lapset (12-18 v.) 2,00