Ihmisen osa - teoksia Aune Laaksosen taidesäätiön kokoelmasta

_MG_573712.2.-1.6.2014

Tuusulan taidemuseon näyttelyyn "Ihmisen osa" on koottu teoksia Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta. Näyttely esittelee ihmisen tunteita ja sisäisiä tiloja kuvattuna ihmiskehon kautta. Ihmisen vartalon kuvaaminen on kuulunut perinteiseen akateemiseen taideopetukseen, mutta ihmisen figuuri näkyy edelleen nykytaiteessa.

Ihminen ja kehollisuus ovat ilmentyneet aina taiteessa. Pablo Picasson kubistiset muotokuvat ja Henri Matissen naishahmot jatkoivat ihmisen kuvaamista 1900-luvulla, vaikka abstrakti taide alkoi jo muovautua. Useat nykytaiteilijat kuvaavat ihmisen vartalon kautta ajatuksiaan, mikä muistuttaa menneiden vuosisatojen taiteen pikkutarkkoja ja realistisia ihmisvartalon kuvauksia.

Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta Ihmisen osa -teemalla valikoiduissa teoksissa ihmishahmo ilmaisee moninaisesti sisäisiä tunteita ja käsitteitä. Kehollaan ihminen kokee myös tilan ja tekee havaintoja. Pasi Tammen ja Johanna Koistisen alastomat ihmishahmot ovat runollisia, Outi Heiskasen hahmot mystisiä ja Esko Tirrosen kuva ihmisestä on pop-taiteen mukainen, banaali ja eroottinen. Jarmo Mäkilän Punkkari II (1980) on väreissään ja sisäisessä uhmassaan hätkähdyttävä. Kuvan tarina voi rakentua ihmisruumiin kautta, ja ihmisen sisäiset tunnetilat ja ajatukset välittyä vartalon ääriviivoissa ja liikkeen kuvailussa. Ihmisen vartalo voi olla epätodellisen muotoinen: litistetty, venytetty ja tyylitelty. Islantilaisen Axel Jón Björnssonin monumentaalinen maalaus Nimetön kuvaa ihmisen hahmon pelkistäen ja shokeeraavan voimakkaasti.

M0194Ihminen voidaan kuvata viivalla, tuskin tunnistettavin ääriviivoin kuten tekee Eeva Tiisala suurikokoisissa puupiirroksissaan tai Soili Talja pehmeälinjaisissa tummissa hahmoissaan. Pasi Tammen kuvissa ihmisvartalot edustavat antiikista juontavan klassisen kauneuden ihanteita dramaattisesti. Naivistisessa taiteessa ihmisen kuva on pelkistynyt ja humoristinen kuten Ella-Maija Anttila-Laitasalon taiteessa. Ihmisyyttä voidaan kuvata pelkistäen läheltä ihmiskäsien kautta, kuten tekee Harry Kivijärvi. Ihmisen ajatuksia ja tunteita voi kuvata viitteellisesti, kuten tekee Kimmo Kaivanto teoksessaan Alcantara - rakkaani (akryyli, guassi 1994).

Taiteilijan oma fysiikka - siveltimenvedot ja käsiala voivat näkyä etenkin maalaustaiteessa. Tällainen amerikkalaisen 1950-luvun abstraktin ekspressionismin kaltainen subjektiivinen kädenjälki näkyy vaikkapa Kuutti Lavosen maalauksissa ja grafiikassa, joissa ihmisen kuvaaminen yhdistyy ilmaisuvoimaiseen, plastiseen viivankäyttöön tai jackson pollockmaisiin värivalumiin.

Aune Laaksosta muistaen

Helmikuun alussa äkillisesti menehtynyt Aune Laaksonen ehti vielä osallistua "Ihmisen osa" -näyttelyn suunnittelutyöhön yhdessä näyttelyn kuraattorin Päivi Ahdeojan kanssa. Taiteen keräilijä, Keravan taidemuseon entinen johtaja ja Aune Laaksosen Taidesäätiön puheenjohtaja Aune Laaksonen teki merkittävän elämäntyön taiteen saralla.

Teksti näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja

 

Tuusulan taidemuseo
Taidekeskus Kasarmi
Jääkärinpolku 2,Tuusula
p. 09 8718 3465, 040 314 3462
www.taidekeskuskasarmi.fi


Netland-tuotantoa