Martta Wendelinin croquis-piirustuksia

Martta Wendelinin croquis-piirrosTaidekeskus Kasarmin Wendelin Gallerian kevään 2012 näyttely Martta Wendelinin croquis-piirustuksia (8.2.-20.5.2012) esittelee Wendelinin elävän mallin piirustuksia ja muita luonnoksia. Croquis on ranskaa ja tarkoittaa nopeaa piirustusharjoitelmaa - se on maalauksen tai piirustuksen ensimmäinen luonnos. Martta Wendelinin croquisŽt kertovat taitavasta piirtäjästä, joka kuvaa alastonta naisvartaloa plastisesti ja kolmiulotteisesti.

Alastoman mallin piirtäminen on kuulunut perinteiseen taideopetukseen olennaisena osana. 1800-luvulla kaunotaiteiden akatemioissa opiskeltiin kipsimallien ja elävän mallin piirtämisen kautta ja vasta sen jälkeen saatiin opetusta maalauksen saralla. Martta Wendelin (1893-1986) teki elävän mallin piirroksia ensi kerran opiskellessaan Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1911-16. Hänen opettajanaan oli taidemaalari Eero Järnefelt. Alastonta mallia Wendelin kuvasi myös 1930-luvulla Helsingissä työskennellessään yhteisateljeessa muutaman taiteilijatoverinsa kanssa. Näyttelyssä nähtävät alastoman mallin croquis-piirrokset ja luonnoskansiot ovat yliopiston piirustussalilta  tai 1930-luvulta.

Alastomasta mallista Wendelin maalasi myös öljymaalauksia kuten Kolme sulotarta. Teoksessa esiintynyt naismalli oli sama, joka oli Eliel Saarisen mallina vuoden 1922 tuhannen markan seteliin. Maalaus syntyi 1930-luvun alussa Eero Järnefeltin Bernhardinkatu 5:n ateljeessa Helsingissä. Järnefelt vuokrasi ateljeensa Wendelinille, koska matkusti pidemmäksi ajaksi Italiaan. Wendelinin taiteilijatovereista ateljeessa maalasivat myös Hanna Suomalainen ja Viivi von Schrowe-Kallio. Taiteilijatoverit palkkasivat  myös malleja ja näitä saatiin työvoimatoimiston jonoista. Oletettavasti pääosa Wendelinin croquis-piirroksista syntyi Bernhardinkadun ateljeessa.

Yliopiston piirustussali sijaitsi vuodesta 1897 alkaen 1930-luvulle asti Fabianinkadun ja Hallituskadun kulmassa. Martta Wendelin aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa syksyllä 1910. Piirustussalille ilmoittauduttaessa Eero Järnefelt oli kysynyt, osaako Wendelin piirtää ihmistä, johon Wendelin oli itsevarmasti vastannut : "Osaan”. Wendelin pääsi suoraan opiskelemaan elävän mallin puolelle. Piirustussalissa maalattiin alastonmallia ja tentittiin perspektiivioppia kuten Taideyhdistyksen piirustuskoulun tunneillakin. Martta Wendelin ei viihtynyt boheemeissa taiteilijapiireissä ja haaveili aluksi piirustuksenopettajan ammatista. Wendelin menestyi opinnoissaan hyvin ja sai neljän vuoden opintojen jälkeen priimuksen stipendin jatkaen opintoja vielä kaksi vuotta.

Opintojen jälkeen Wendelinin kuvitusura alkoi hiljalleen. Ensimmäisiä kuvituksia valmistui Helmi Krohnin Otavan jouluun 1917 sekä Anni Swanin toimittamaan Joulukukka-lastenlehteen 1918 kuten Anna ja Hanna -kertomuksen kuvitukset. Varsinainen kuvittajan työura alkoi WSOY:llä Porvoossa vuonna 1919. Akseli Gallen-Kallela työskenteli kuvitusosaston esimiehenä 1920-luvun alussa. Gallen-Kallelan ateljeessa syntyi muun muassa Wendelinin piirros nuoresta Harry Engbergistä.

Wendelin kuvitti 1920-luvulla paljon lastenlehtiä ja hän aloitti postikorttien piirtämisen. Ensimmäinen Kotilieden kansikuva valmistui 1923. Piirustuksellisuus painottui Wendelinin varhemmassa tuotannossa, samoin mustavalkoinen graafisuus kuten ensimmäisissä kirjankuvituksissa Anni Swanin nuortenromaaniin Iris-rukka (1919). Samoin piirustuksellisia ovat dekoratiiviset akvarellikuvitukset Arvid Lydeckenin Kultaisilta päiviltä -kirjaan (1917-1918, julkaistu 1921, nrot 20, 40) sekä lastenlehtien tussi- ja peiteväripiirrokset 1910-20-luvulta kuten Annikki Setälän satuun Kiukkupussi (nro 25) ja Anni Swanin kertomukseen Anna ja Hanna.

Martta Wendelinin paras ystävä opiskeluaikoina oli Viena Sotavalta. 1910-luvun alussa Martta ja Viena kävivät yhdessä piirtämässä eläimiä Korkeasaaressa. Wendeliniltä syntyi sarja nopeita luonnoksia eläintarhan eläimistä kuten tiikereistä ja karhuista (nro 1). Piirtämistaitoaan Wendelin harjoitti myös piirtämällä vapaita aiheita luonnosta.

 

Teksti Tuusulan taidemuseon näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja


Netland-tuotantoa