Hiljaisuuden kappeli

15.1.–12.5.2013

Tuusulan taidemuseon näyttelyssä on esillä hengellisiä ja uskonnollisia maalauksia, luonnoksia ja veistoksia Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta. Näyttelyn teokset kertovat suomalaisten taiteilijoiden suhteesta uskontoon. Hiljaisuuden kappelin taideteokset on koottu ekumeenisessa hengessä – katolisuus, luterilaisuus ja ortodoksisuus ovat sulassa sovussa näissä teoksissa. Kuuluisin Hiljaisuuden kappeli on Helsingissä Kampin Narinkkatorille rakennettu ekumeeninen kappeli, joka on ollut avoinna viime vuodesta alkaen. Näyttelyssä kävijällä on mahdollisuus hiljentyä kappelinomaisessa tilassa alttarin ja ristiinnaulitun kuvan ääressä.

Kuvanveistäjä Heikki Varjan Ristiinnaulittu (1956) luo kirkkomaisen tilan tunnun ympärilleen. Pronssinen Ristiinnaulittu on vaikuttava ja ekspressiivinen teos, joka henkii keskiaikaisten kirkkojen krusifiksien tunnelmaa. Ortodoksiset ikonit kertovat vanhan uskonnollisen kuvamuodon säilymisestä Bysantista nykypäiviin asti. Suomen ikonitaide juontaa Bysantin lisäksi Venäjälle. Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmassa on suomalaisen ikonitaiteilijan, piispa Arsenin ikonimaalaus Älä itke minua äitini (1998) sekä kolme venäläissyntyisen Slava Santon ikonia 2000-luvun alusta.

Kuutti Lavonen, Ei Vielä Gabriel, Aune Laaksosen Taidesäätiö. KuvaTMKNäyttelyssä nähdään taidemaalari ja -graafikko Kuutti Lavosen lahjoitti Aune Laaksosen Taidesäätiölle lahjoittamat luonnokset Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon lehterinkaiteen maalauksiin. Lavonen maalasi kirkon lehterikaiteisiin Kristuksen kärsimystien, Via Cruciksen sekä apostolit. Niissä on kuvattu Kristuksen kärsimystietä, kun Jeesus kaatuu ristin alla tai kun Simon Kyreneläinen auttaa ristin kannossa. Lavonen on kertonut teoksistaan: "Luonnoksessa näkyy lähinnä kuvallinen hahmo ja esimerkiksi pinta-alasuhteet. Luonnos on luonnos ja varsinainen luomistyö, sen herkkyys ja voima, syntyi vasta kirkkosalissa." Kuutti Lavosen herkät enkelit ovat toivon vertauskuvia tai sitten voimakkaita ja suojelevia kuten arkkienkelit Gabriel, Rafael tai Mikael. Lavosen taiteen tutut enkeli- ja pyhimysaiheet ovat saaneet vaikutteita Italian renessanssi- ja barokkitaiteesta.

Oman tulkintansa uskonnosta antaa taidemaalari Hannu Väisänen, jonka maalaukset Näkyleipiä (1991) sekä Il Miracolo di Chonae (Chonaen ihme 1990) viittaavat katoliseen ihmeperinteeseen. Antti Ojala on kotoisin Lappajärven pitäjästä Pohjanmaalta. Kotitausta näkyy useissa pohjalaisiin kirkkoihin ja vaivaisukkoihin liittyvissä aiheissa. Ojalan maalaustapa on näennäisen kömpelö muistuttaen 1700-luvun kirkkomaalarien tyyliä. Ojalan maalausten Ilmestys (1995) ja Paimenpoika ja koira (1996) taustalla voi nähdä renessanssitaiteen suosimia enkeliaiheita. Näyttelyssä on esillä teoksia lisäksi Nina Ternolta, Heikki Alitalolta ja Eino Ahoselta.

Teksti: Tuusulan taidemuseon näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja

TAIDEKESKUS KASARMI, AuneLa
Tuusulan taidemuseo
Jääkärinpolku 2,Tuusula
p. 09 8718 3465, 040 314 3462
www.taidekeskuskasarmi.fi

 


Netland-tuotantoa