Joulun henki - Martta Wendelinin jouluaiheisia kuvituksia

Martta Wendelin, Satukontti-lehden kansioriginaali24.11.2011–29.1.2012 Wendelin Galleria

Martta Wendelin (1893–1986) tunnetaan paitsi perheen idyllin kuvaajana myös joulutunnelman luojana. Martta Wendelinin jouluaiheissa on perinteisiä tonttuja ja joulupukkeja, mutta myös harrasta joulunviettoa itämaan tietäjistä seimiaiheisiin ja enkeleihin saakka.

Suomalaiseen jouluun kuuluvat joulun valmistelupuuhat kuusenhakuineen, askarteluineen ja leipomisineen. Lahjoja valmistetaan ja aattoa odotetaan. Joulupäivänä perinteisesti lähdettiin aikaisin joulukirkkoon ja jouluaaton myötä alkoi joulunpyhien rauha. Vasta Tapaninpäivänä lähdettiin rekiajelulle ja vieraisille. Perinteinen joulu yhdistetään Martta Wendelinin joulukorttien ja -lehtien kuvamaailmaan, samoin kuin ruotsalainen Jenny Nyström liitetään ruotsalaiseen tonttu- ja joulukuvastoon. Wendelinin jouluiset kuvat olivat alun perin joulukortteja, joululehtien kuvituksia ja Kotilieden jouluisia kansikuvia. Samoin lastenkirjojen kuvituksissa esiintyi jouluaiheita.

Wendelin kuvitti postikortteja noin tuhannesta eri aiheesta, joista yli puolet liittyi joulu- tai uudenvuodenaiheisiin. Varhaisimmat jouluaiheiset kuvat syntyivät Kustannusliike Kirjan painamina jouluksi 1920. Näissä kuvissa on ruotsalaista vaikutetta: carl larssonmaista dekoratiivisuutta ja art nouveau-maista kynänjälkeä. Wendelinin tontutkin muuttuivat vuosien varrella. Vuoden 1931 joulukortissa Wendelinin joulutontut ovat punanuttuisia ja muistuttavat hinteliä sarjakuvahahmoja isoine tossuineen. Tulenkantajamainen soihtukin löytyy lahjarekeä vetävien tonttujen matkasta. Myöhemmät tontut 1940-luvulla ovat jo pulskempia, harmaapartaisia ja punanuttuisia tuttuja tonttuhahmoja kuten olkipukilla ratsastava tonttu.

Joulutontut ovat perinteistä joulukuvastoa ja ilmestyivät Suomeen vasta 1920-luvulla. Jenny Nyströmin joulutonttuaiheisia kortteja lähetettiin Ruotsista vuosisadan vaihteessa Suomeen ja ne tulivat käyttöön täälläkin. Oma suomalainen tonttukuvasto kehittyi 1920-luvulta alkaen muun muassa Martta Wendelinin korteissa. Suomalaisessa kansanperinteessä esiintyi haltijatonttuja, joiden uskottiin asuvan kotipiirissä. Nämä tonttuaiheet siirtyivät luontevasti suomalaisten korttien tonttukuvastoon. Joulun nykyiset perinteet kuten joulukortit ja joulukuusi ovat myöhäistä perinnettä. Joulukuusi tuli Suomessa ensin käyttöön 1800-luvun puolivälissä porvariskodeissa ja levisi 1900-luvun alussa maaseudullekin. Joulukorttien lähettäminen yleistyi samoin 1920-luvun alussa Suomessa.    

Jouluaiheella on perinteisiä tonttuja, kuusijuhlaa ja jouluateriaa vakavampia, uskontoon liittyviä merkityksiä. Joulun kristillinen sanoma, Jeesus-lapsen syntyminen ja seimi-aiheet välittyvät Wendelinin taiteessa. Etenkin 1930-luvun joulukorteissa esiintyy pieniä Jeesus-vauvoja, sädekehän kruunaamia Jeesus-lapsia, enkelit ja seimi- aihetta sekä Itämaan tietäjiä. Tonttujen, lahjojen ja joulupukkien lisäksi suosittuja aiheita ovat olleet enkelit, ensimmäisen joulun kuvaukset, hartaat joulukirkkoaiheet, joulukuusiaiheet, jouluevankeliumin luku –aiheet ja lapset tai perhe kuusen äärellä. Wendelinin tyyli on pelkistävää 1930-luvun alun postikorteissa. Kuvissa vaatimattomat, maalaishenkiset, käsityöläisyyttä ja kristillisiä arvoja arvostavat aiheet alkavat korostua. Leikkisät joulutontut kastelemassa kukkia, lähettämässä joulukortteja tai kuljettamassa reellä joulupaketteja näkyi 1930-luvun alun korteissa. Vauraus ja hyvinvointi näkyi vielä 1930-luvun puolivälissä ja erityisesti sodan ajan alku tuntui välittyvän positiivisena aikana kuvien maailmassa. Rauhan tuoma muutos näkyi jo vuoden 1947 jouluna: kolme enkeliä laulaa somasti joulurauhaa. 1950-luvulla Wendelinin värit ovat pastellinsävyisempiä ja siveltimenjälki maalauksellisempaa. Elintason paraneminen näkyy 1950-luvun korteissa muun muassa tontun muhkeassa puuroannoksessa ja lasten hartaassa aaton lahjojen odotuksessa.

Martta Wendelin aloitti lasten joululehtien kuvittamisen 1920-luvulla. Lastenlehdet sisälsivät tietopuolisia artikkeleita, satuja ja kertomuksia, askartelutehtäviä ynnä muuta sellaista. Wendelin kuvitti lastenlehtiin satuja sekä kansia. Hänen kuvittamiaan lasten joululehtiä ovat mm. Joululahja, Lasten Joulu, Pääskysen Joulukontti ja Orvon Joulu (Siunaukselan lastenkodin joululehti). Näiden lehtien kansien aiheet vaihtelivat hartaista enkeliaiheista tunnelmallisiin jouluisiin lapsikuvauksiin. Pääskysen Joulukonttiin vuonna 1926 Wendelin teki kuvitukset Annikki Setälän jouluiseen Kiukkupussi-tarinaan. Kotilieden ja Oma koti –lehden kansikuvissa 1930–40-luvuilla välittyivät joulun arkiset valmistelut: joululahjat ja –koristeet askarreltiin itse samoin kuin jouluruuat ja –leivonnaiset tehtiin kotona. Joulun hartaus ja Tapaninpäivän rekiajelut näkyvät myös aiheissa.

Korttien ja lehtien kuvamaailma oli sen ajan populaaritaidetta, ja 1900-luvun varhaisina vuosikymmeninä kuvia oli ihmisten saatavilla hyvin vähän. Kortit ja kuvitukset olivat paitsi ajankuvia myös tilaajan makua ja yleisön odotuksia kuvaavia. Wendelinin kuvat ovat usein tunnelmallisia ja idyllisiä. Pula-aika, sota ja jälleenrakennusaika kätkeytyivät kuvien taakse ja kortit ovat usein saaneet rauhoittavan, toivoa ja tulevaisuudenuskoa antavan ikonin merkityksen.

Teksti näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja, Tuusulan taidemuseo

Taidekeskus Kasarmi, Wendelin Galleria
Tuusulan taidemuseo, Jääkärinpolku 2, Tuusula
p. 09 8718 3465, 040 314 3462
www.taidekeskuskasarmi.fi
Avoinna: ke–su 12–17
Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00 € 


Netland-tuotantoa