Ojitus ja vettymähaitta

Vesilain (587/2011) mukaan ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa ojan tekemistä, ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista sekä sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta vesilain 6 luvun säännöksiä.

Mikäli ojitus, ojan käyttäminen tai kunnossapito voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain mukaista pilaantumista vesialueella tai lupaa edellyttäviä vaikutuksia vesistöissä, tulee tähän olla vesilain mukainen lupa. Vesilain lupaviranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Ojitusta koskeva asia, joka ei edellytä lupaviranomaisen lupaa, on käsiteltävä joissakin tapauksissa ojitustoimituksessa. Ojitustoimituksen tarpeellisuudesta on säädetty vesilain viidennen luvun 4 §:ssä. Mikäli ojitus ei vaadi lupaa tai ojitustoimitusta, muusta kuin vähäisestä ojituksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Vähäisenä ojituksena voidaan pitää esimerkiksi pienen peltolohkon salaojitusta, pienehkön metsäkappaleen ojitusta tai rakennuspaikan kuivattamiseksi tarpeellisen ojan tekemistä omalle maalle.

Vesilupa ja ilmoitukset (ymparisto.fi)

Ojituksesta ilmoittaminen (ELY-keskus)

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ratkaista ojitusta koskeva asia, jos ojituksesta ei synny sopua tai ojitukseen liittyy muuta erimielisyyttä eikä toimenpide edellytä ojitustoimitusta tai lupaa. Näitä tapauksia ovat:

  • ojan tekeminen toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki
  • ojan suunnan muuttaminen
  • veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan tai puroon tai
  • muusta vastaavasta syystä.

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueilla ojitusasian käsittely edellyttää aina kirjallista vireillepanoa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen.

Ojittajalle voidaan antaa oikeus (5:9) myös

  • johtaa vettä toisen ojaan,
  • tehdä oja ja sen vaatima suojapenger tai pumpppaamo toisen alueelle tai
  • perata toisen alueella puroa tai noroa

Tämä on ns. oikeus ojittaa toisen alueella. Ojittajan oikeuden antamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen silloin, kun ojitus ei vaadi aluehallintoviraston lupaa eikä asiaa käsitellä ojitustoimituksessa. Jos ojitus tehdään asemakaava-alueella eikä ojitus muusta syystä vaadi aluehallintoviraston lupaa tai ojitustoimitusta, ojan samoin kuin sitä palvelevan suojapenkereen ja pumppaamon sijoittamisesta toisen alueelle päätetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.