Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut
Takaisin ylös

Jätevesi

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella

Kiinteistökohtaiset jätevedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella säätelevät Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) sekä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017).

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui 3.4.2017. Uudistuksen keskeinen sisältö on puhdistusvaatimusten kohtuullistaminen sekä korjaustoimenpiteiden kohdistaminen ensisijaisesti ranta- ja pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille.

Ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Lievennyksiä tulee ennen vuotta 2004 rakennetuille kiinteistöille.

 

Aikataulu ja vaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla

Kiinteistönomistajan kannalta olennaisinta on selvittää oman kiinteistön sijainti suhteessa vesistöihin ja pohjavesialueisiin. Mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus, jossa syntyy jätevesiä, sijaitsee lähempänä kuin 100 m vesistön rantaviivasta tai pohjavesialueella, tulee jätevesijärjestelmät uusia 31.10.2019 mennessä. Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä tulee noudattaa näillä alueilla kuntien ympäristönsuojelumääräysten perustasoa tiukempaa puhdistusvaatimusta. Koska Tuusulassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä, ratkaistaan jätevesien käsittelyvaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla tapauskohtaisesti. Ratkaisun perusteena ovat mm. vesiensuojelu sekä pohjaveden ja maaperän pilaamiskiellot.

Ranta- ja pohjavesialueita koskevat tiukempi puhdistusvaatimus voidaan saavuttaa esimerkiksi johtamalla käymäläjätevedet umpisäiliöön ja käsittelemällä harmaat jätevedet maasuodattamossa tai johtamalla kaikki jätevedet umpisäiliöön tai johtamalla puhdistetut jätevedet herkän alueen ulkopuolelle.

 

Vaatimukset muilla alueilla

Jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin ranta- tai pohjavesialueella, tulee sen jätevesijärjestelmä uusia silloin, kun kiinteistölle rakennetaan vesikäymälä, uusitaan jätevesijärjestelmä tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Muilla kuin ranta- ja pohjavesialueilla tulee noudattaa perustason puhdistusvaatimusta. Missään vaiheessa kiinteistöjen olemassa olevista jätevesijärjestelmistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

Puhdistusvaatimustasot

Perustason puhdistusvaatimuksen mukaan jätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen.

Perustasoa tiukempi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla (ranta- ja pohjavesialueet) on sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen.

 

Huussi ja kantovesi, ikävapautus sekä poikkeukset

Uudistusvaatimukset eivät koske kiinteistöjä, joilla on kantovesi ja kuivakäymälä. Samoin kunnostusta ei tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä.

Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset kiinteistönomistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautusta ei sovelleta vapaa-ajan asuntoihin. Myös vaikeassa elämäntilanteessa olevat henkilöt (esim. pitkäaikaistyöttömät ja -sairaat) voivat saada vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Poikkeamisen edellytyksenä on, että jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää huomattavan vähäisenä tai että edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Poikkeamista haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos kiinteistön omistus vaihtuu tai jätevesien määrä lisääntyy, myönnetty poikkeuslupa raukeaa. Kaikissa edellä mainituissa poikkeustapauksissa jätevesijärjestelmän on oltava käyttökuntoinen ja jätevesistä ei saa aiheutua pilaantumista.

 

Selvitys tai suunnitelma kiinteistön jätevesien käsittelystä

Jokaisella kiinteistöllä tulee olla kirjallinen selvitys kiinteistöllä syntyvien jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Selvityksen on sisällettävä kuvaus mm. jätevesien käsittelyratkaisusta, jätevesien purkupaikan sijainnista sekä muut järjestelmää koskevat olennaiset tiedot. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio jäteveden laadusta, määrästä ja ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta sekä arvio puhdistusvaatimusten täyttymisestä perusteluineen.

 Selvitykselle asetetut vaatimukset on esitetty valtioneuvoston asetuksessa (157/2017). Kiinteistön jätevesijärjestelmää koskeva selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityslomakkeen voi ladata tästä (vakituiset asunnot) ja tästä (vapaa-ajan asunnot).

 Jos kiinteistön jätevesijärjestelmästä on tehty suunnitelma, selvitystä jätevesijärjestelmästä ei tarvitse olla. Suunnitelma laaditaan silloin, kun rakennetaan uusi järjestelmä tai tehostetaan jo olemassa olevaa järjestelmää. Suunnitelman sisältö on hyvin samankaltainen selvityksen kanssa. Lisätietoa selvityksen ja suunnitelman sisällöistä on valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).

 

Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto

Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaan siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Käyttö- ja huolto-ohjeista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999). Jätevesijärjestelmän liete ja umpikaivojen jäte on kuljetettava ja käsiteltävä siten kuin siitä säädetään jätelaissa tai sen nojalla.

 

Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraus tai uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukaan jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).

Suunnitelma jätevesijärjestelmästä tulee olla pätevän suunnittelijan laatima. Suunnittelijan pätevyydestä on säädetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. Jätevesisuunnitelman tekeminen edellyttää rakennuspaikkaan ja sen ympäristöolosuhteisiin perehtymistä. Suunnittelulomakkeita on saatavissa kuntien rakennusvalvontaviranomaisten verkkosivuilta. Näiltä sivuilta löytyvät myös kuntien rakennusjärjestykset, joissa on lisätietoa mm. tarvitseeko jätevesijärjestelmän rakentamiseen hakea toimenpidelupa.

Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta
Keravan kaupungin rakennusvalvonta
Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta
Mäntsälän kunnan rakennusvalvonta
Tuusulan kunnan rakennusvalvonta

 

Paikalliset määräykset jätevesien käsittelystä

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueen kunnista Järvenpäällä, Keravalla, Mäntsälällä ja Nurmijärvellä on voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä. Nämä paikalliset määräykset tulee ottaa huomioon jätevesijärjestelmää tehostettaessa tai rakennettaessa.

Ympäristönsuojelumääräykset

Pohjavesialueet Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnissa

 

Valvontaa pilaantumisen ehkäisemiseksi

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo, ettei haja-asutuksen jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli pilaantumista tai sen vaaraa aiheutuu, voi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta velvoittaa uudistamaan järjestelmän tietyn määräajan puitteissa. Ympäristön pilaantumisen kannalta riskialueita voivat olla taajaan rakennetut asutuskeskittymät, joissa vanhoja jätevesijärjestelmiä on lähekkäin talousvesikaivojen kanssa. Jokaisen kiinteistönomistajan kannattaa huolehtia siitä, että jätevedet tulevat hyvin puhdistetuiksi ja oma lähiympäristö säilyy viihtyisänä ja terveellisenä.

 

Linkkejä

 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

 Ympäristöministeriön hajajätevesitiedote ja usein kysyttyjä kysymyksiä

 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristösuojelulain muuttamisesta

 Ympäristövaliokunnan mietintö 20/2016

 Ympäristöhallinnon haja-asutuksen jätevesisivut

Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton jätevesisivut

 

Oppaita

 Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2017)

Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Kylätoiminta ry, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2017)

 

Lisätietoja

 Ville Hämäläinen, Kaisa Autio-Nousiainen, Anu Juvonen, Jukka Kuoppala, Tuuli Kuisma
Anu Tyni, Paula Luodeslampi (yleinen jätevesineuvonta)