Hyrylän yläaste

Arviointi

Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan arvioinnin tärkein tehtävä on oppimisen ja opettamisen tukeminen ja edistäminen. Tästä syystä tulee arviointia suunnitella oppimiskokonaisuuksien (kurssien, jaksojen) tavoitteita asetettaessa.

Arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely ja koko oppimisprosessi sekä käyttäytyminen.  Arvioinnin tulee siis ottaa huomioon yhteisesti sovitut arvioinnin kohteet, oppilaan asettamat tavoitteet ja niiden saavuttaminen, oppilaan työskentelytavat ja aktiivisuus. 8. luokalta lähtien arvioinnissa painotetaan päättöarvioinnin kriteerejä. Arvioinnissa otetaan huomioon myös annettujen tehtävien valmistuminen määräajassa. Kirjojen ja vihkojen palautuksen myöhästyminen vaikuttaa annettavaan arvosanaan.

Arviointimenetelmät ja -muodot

 

Oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan hänelle ja hänen huoltajalleen koulussamme tietoa sanallisesti ja numeroin Wilmassa sekä numeroin jaksotodistuksessa ja päättötodistuksessa. Lisäksi oppilaat tekevät itsearvioinnin kaksi kertaa vuodessa.

Jaksotodistukset jaetaan viisi kertaa lukuvuoden aikana. Vuosiluokittain järjestetään vanhem­painiltoja sekä henkilökohtaisia huoltajien ja opettajan tapaamisia, jolloin käsitellään myös arviointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on pitää arviointisäännöt selkeinä ja kaikkien tiedossa. 

Kurssin suorittaminen, luokalta siirtyminen / luokalle jääminen

Yksittäinen oppiaineen puuttuva osasuoritus (esim. koe, kuntotesti, kirjoitelma, esitelmä tms.), jota oppilas ei ole suorittanut rästikokeessa tai annettuna palautuspäivänä, arvioidaan numerolla 4. Tämä koskee siis kurssin osasuoritusta ja se vaikuttaa kurssin loppuarvosanaan. Jos suorituksen puuttuminen johtuu sairaudesta ja rästikokeessa oppilas menestyy hyvin, opettaja korottaa kurssiarvosanaa.

Joissain tapauksissa oppilasta ei voida lainkaan arvioida, esimerkiksi runsaiden luvattomien poissaolojen vuoksi. Tällöin opettaja antaa oppilaalle todistusarvosanan A, joka on aina suoritettava seuraavan jakson aikana. A-kirjaimesta oppilas saa erillisen liitteen todistuksen saannin yhteydessä (kts. kohta ’hylätty kurssiarvosana’). Keskeneräinen kurssin tulee suorittaa seuraavan jakson aikana opettajan antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.  Jos A-kirjain on suorittamatta, oppilas ei voi päästä luokaltaan eikä saada päättötodistusta.

Kurssin loputtua oppilas, joka on saanut kurssiarvosanan hylätty (4), suorittaa kurssin osia uudelleen saadakseen hyväksytyn arvosanan. Korottamisen tulee tapahtua seuraavan jakson aikana. Todistuksen yhteydessä oppilaalle annetaan liite, jossa näkyy hylätty suoritus ja sen suorittaminen. Liite allekirjoitetaan kotona ja palautetaan koululle. Asian hoitamiseksi ollaan yhteydessä ao. aineenopettajaan.

Jos oppilas ei ole suorittanut hylättyä kurssia tai hän saa viimeisen jakson kurssiarvosanaksi hylätyn, saa hän ehdot. Ehdot suoritetaan erikseen ilmoitettavana päivänä kokeena tai tuolloin palautettavana tehtäväpakettina.

Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa.

Päätöksen vuosiluokalle siirtämisestä ja luokalle jättämisestä tekevät oppilasta opettaneet opettajat ja rehtori yhdessä.

Lukuvuoden päättyessä oppilaan viimeiseen jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirtäminen / luokalle jättäminen samoin kuin tiedot ehdoista.

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai luokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättä­vät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Mikäli huoltaja on tyytymätön tähän päätökseen tai uuteen arviointiin, voi hän pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. 

Päättöarvosanan muodostuminen

Päättöarviointi perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (OPH 2016), jossa jokaisessa yhteisessä oppiaineessa on määritelty arvosanan hyvä (kahdeksan) osaamiskriteerit. Yhteisissä oppiaineissa päättöarviointi annetaan numeroin. Näin päättöarvosanat ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistuksessa merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2 -kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”. 

Valinnaisaineiden arviointi

Valinnaisaineet arvioidaan jaksotodistuksissa numeroin tai hyväksytty -merkinnällä sen mukaan kuin ao. aineen opetussuunnitelmassa määritellään.

Päättötodistuksessa kahden kurssin mittaiset valinnaisaineet arvioidaan numerolla.  Lyhyemmät valin­naisaineet arvioidaan päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä. Valinnaisaineen arvosana voi nostaa yhtei­sen aineen päättöarvosanaa, mikäli valinnaiskurssi syventää yhteisen aineen oppimäärää. Valinnaisaineiden pituudet ja tarjonta määritellään ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa ja vuosittain laadittavassa valintaoppaassa.

 

Maahanmuuttajien arviointi

Oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa.  Peruskoulun päättötodistukseen maahanmuuttajaoppilas arvioidaan kuitenkin numeroin, ellei hän ole yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskellut yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

 

 

 

jaksotodistus

Käyttäytymisen arviointi

Jokainen opettaja arvioi kunkin oppilaan käyttäytymisen omassa oppiaineessaan.  Todistuksen arvosana muodostuu eri opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta luokanvalvojan antamaa arviointia painot­taen. Erinomaista, kiitettävää ja hyvää arvosanaa  (10, 9, 8) ei voi saada, jos oppilas on saanut arvostel­tavalla jaksolla rangaistuksia.

Peruskoulun päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä.  Erillisen liitteen siitä saa huolta­jan pyynnöstä.

Lukuvuoden alussa oppilaille selvitetään käyttäytymisen arviointikriteerit ja painotetaan hyvän käytök­sen merkitystä jatko-opintojen, työelämän ja yhteiskunnan jäsenyyden kannalta.

10 Saadakseen arvosanan kymmenen oppilas

  • toimii aktiivisesti koulun tavoitteiden mukaisesti
  • osaa ottaa huomioon tilanteen vaatimat käyttäytymisnormit
  • on luotettava ja auttavainen yhteistyökumppani. 

9 Arvosana yhdeksän annetaan oppilaalle, joka

  • toimii koulun tavoitteiden mukaisesti
  • on ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen
  • hänen koulutyönsä on säännöllistä ja täsmällistä. 

8 Arvosana kahdeksan annetaan asiallisesti käyttäytyvälle oppilaalle, joka

  • toimii koulun tavoitteiden mukaisesti
  • huolehtii hyvin työvälineistään ja tehtävistään
  • ei ole saanut rangaistuksia. 

7 Arvosanan seitsemän saa oppilas, jonka

  • käytöksessä on puutteita ja joita hän pyrkii korjaamaan
  • Oppilaalla on voinut olla
    -         pieniä rikkeitä tai
    -         harkitsematonta puhetapaa oppilastovereita tai henkilökuntaa kohtaan
  • tehtävien laiminlyöntejä tai oppilas on tupakoinut koulupäivän aikana. 

6 Arvosanan ollessa kuusi koulutyössä on runsaasti huomautettavaa

  • oppilas käy koulua epäsäännöllisesti tai
  • käyttäytyminen häiritsee toistuvasti työrauhaa tai
  • oppilas on saanut rangaistuksia eikä välitä käytöksessään olevista puutteista.

5 Arvosana viisi annetaan oppilaalle, joka

  • käy koulua hyvin epäsäännöllisesti tai
  • rikkoo räikeästi koulun sääntöjä tai on vilpillinen
  • tai on käytökseltään uhkaava tai väkivaltainen. 

4 Arvosana neljä annetaan oppilaalle, johon

  • koulun kurinpitokeinot eivät vaikuta.

 Oppilaan itsearviointi 

Oppilaan tulee itse saada jatkuvasti arvioida asettamiaan tavoitteita, työskentelytapojaan sekä suorituksi­aan, jotta hän oppisi realistisesti asettamaan itselleen päämäärät sekä työskentelytapojaan arvioimalla oppisi omasta oppimistyylistään.  Itsearvioinnilla pyritään saamaan oppilas näkemään menestymistään tukevat ja sitä estävät seikat sekä valvomaan niitä omatoimisesti.  Itsearvioinnin avulla oppilaalla on mahdollisuus motivoitua opinnoistaan ja kehittää   itseään oppijana. Realistinen, oikeudenmukainen itsearvionti  lisää  vastuullisuutta ja tukee oppilaan minäkehitystä.

Oppilaat voivat arvioida itseään eri oppiaineista ja kursseista riippuen kirjallisesti esim. valmiilla lo­makkeilla, keskusteluissa kurssin aikana opettajan kanssa, valikoimalla parhaat työnsä portfolioihin tai ryhmä- ja pariarvioinnilla. Jokainen oppilas tekee kaikille yhteisen itsearvioinnin kaksi kertaa kuvuoden aikana. 

Koulun itsearviointi

Koulun itsearvioinnilla tarkoitetaan koko koulun tai sen yksittäisten jäsenten omaan toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia.

Itsearviointi on koulun jatkuvan suunnitelmallisen kehittämisen työväline.  Sen tavoitteena on uudistaa ja ajanmukaistaa opetussuunnitelman tavoitteita ja koulun toimintaa. Arviointipalautetta käytetään seuraavan työvuoden suunnittelun pohjana.

Koulumme kerää palautetta oppilaiden huoltajilta kyselylomakkeilla jokaiselta vuosiluokalta vähintään kerran lukuvuodessa.  Vanhempainilloissa huoltajilla on lisäksi mahdollisuus keskustella opettajan ja muun koulun henkilökunnan kanssa koulun toimintaan liittyvistä asioista.

Lukuvuosittain opettajat keräävät vähintään kahdelta luokalta kirjallisen kurssipalautteen.  Palautetta käsitellään rehtorin kanssa kehittämiskeskustelussa kerran lukuvuodessa.  Opettajan ja oppilaan väliset arviointikeskustelut ovat myös merkittävä pohja opetustyön kehittämisessä.

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuut­ta sekä julkistaa arvioinnin keskeiset tulokset. 

Arviointi tehostetussa ja erityisessä tuessa

Oppilaan erityisvaikeudet (oppimisvaikeudet, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat, tunne-elämän häiriöt jne.) voivat aiheuttaa sen, että hänen suoritustasonsa vaikuttaa heikommalta kuin hänen todelli­nen osaamisen tasonsa on. Tällaisen oppilaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon hänen vaikeutensa siten, että arviointi perustuu hänen todelliseen osaamistasoonsa. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa juuri hänen tavoitteensa tarkennetaan. Oppimissuunnitelmassa kerrotaan oppilaalle suunnatut tukimuodot.

Tehostetun tuen oppilaan arviointi perustuu aina yleisen opetussuunnitelman arviointikriteereihin. Mikäli oppilaan erityisvaikeudet ovat niin merkittävät, että hän ei voi saavuttaa yleisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita edes välttävällä tasolla, haetaan hänelle erityisen tuen päätöstä ja oppiaineen (oppiaineiden) yksilöllistämispäätöstä.

Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Mikäli oppilaalla on jokin erityisvaikeus, jonka vuoksi hänelle on tehty jossakin oppiaineessa yksilöllistämispäätös, hänelle määritellään omat tavoitteet, oppisisällöt ja arviointi, jotka ottavat huomioon oppilaan erityisvaikeuden asettamat haasteet ja rajoitukset oppia kyseistä ainetta. Mikäli yksilöllistämispäätöstä ei ole tehty, erityisen tuen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, ja hänet arvioidaan yleisen opetussuunnitelman käytänteiden mukaisesti.

Päättöarviointi toteutetaan yleisten arviointikriteerien perusteella. Mikäli erityisoppilas suorittaa oppiai­neita yksilöllisen oppimäärän mukaan, merkitään ao. numeroarvosanat todistuksissa tähdellä. 

Päivitetty 17.10.2017

 


Netland-tuotantoa